Lapsi ei viihdy kantovälineessä! – miten toimia? Lue vinkit kuikuilijalle

Vauvaa on kannettu ihan pikkuruisesta saakka ja hän on viihtynyt aina hyvin kantovälineen kyydissä, nukkunut tyytyväisenä ja katsellut kantajan kasvoja. Sitten eräänä päivänä kaikki muuttuukin. Venkoilua, kitinää, jalkojen suoristelua, epätoivoista yritystä kääntyä ympäri kantovälineen kyydissä, selkä kaarelle heittäytymistä ja yleistä tyytymättömyyttä. Kuulostaako tutulta? Kokosimme yhteen muutaman vinkin, joista SAATTAA olla apua pikkuisen pöllöniskan kanssa.

Tula Explore kantoreppu

Lapsi ei viihdy kantovälineessä, apua!

Kantamisen tyytymättömyysvaihe on erittäin tyypillinen kaikilla vauvoilla ja se voi iskeä lapsesta riippuen vähän eri ikäisenä, joillakin useampaankin kertaan. Joillakin vaihe kestää pidempään, joillakin vain lyhyen hetken. Tyypillistä on, että kuikuilu- tai pöllöniskavaiheena tunnettu kantamisen vastustuskausi alkaa joskus siinä 3-4 kuukauden tienoilla, kun vauva herää tarkkailemaan ympäröivää maailmaa.

Onneksi nämä ovat useimmiten Vaiheita. Kaiken maailman Vaiheet saattavat tuntua turhauttavia, mutta niissä on se hyvä puoli, että useimmiten ne ovat ohimeneviä.

Samaan aikaan vauvan ruokailuhetket saattavat tuntua yhtä lailla haastavilta, kun vauva ei millään tahtoisi rauhoittua syömään, vaan kääntelee päätään puolelta toiselle (ilkikurisesti samalla naureskellen tietty). Myöhemmin vauvan kasvaessa saattaa iskeä toinen haastava vaihe kantamisen kannalta, kun vauva oppii liikkumaan eikä haluaisi olla kantovälineen kyydissä, vaan jossain ihan muualla harjoittelemassa uusia taitojaan (tyhjentämässä astiakaappia ja kiskomassa sähköjohtoja siis). Onneksi nämä ovat useimmiten Vaiheita. Kaiken maailman Vaiheet saattavat tuntua turhauttavia, mutta niissä on se hyvä puoli, että useimmiten ne ovat ohimeneviä. Mitä kantamiseen tulee, niin tässä on muutamia hyväksi havaittuja vinkkejä, joilla voi helpottaa lapsen viihtymistä kantovälineen kyydissä kantamisen tuntuessa lähinnä liukkaan mustekalan kyyditsemiseltä.


1. Älä säikähdä, jos lapsi hermostuu

Aivan ensimmäiseksi kannattaa huomioida, että vauvoille on todella tyypillistä menettää hieman hermonsa siinä kohdin, kun häntä asetellaan kantovälineen kyytiin - etenkin jos kantaminen on vielä hieman uutta sekä lapselle että kantajalle. Lapset eroavat toisistaan temperamentiltaan, ja toiset lapset ovat hieman kärsimättömiä ja kuumenevat tunteiltaan nopeammin. Siitä ei siis kannata yleensä vetää vielä johtopäätöksiä, jos lapsi päästää pienet itkut tai kitisee kantoreppua pukiessa tai kantoliinaa sitoessa.

Monille lapsille siirtymävaiheet ylipäänsä ovat hankalia - olipa kyse sitten vaatteiden pukemisesta, vaipan vaihtamisesta, vaunuihin laittamisesta tai nukahtamisesta.

Jos kantaja vielä itse hermostuu tässä kohdin, lapsi aistii helposti hänen hermostuksensa ja saattaa tästä syystä hermostua lisää. Kannattaa itse siis hengittää rauhallisesti ja rentouttaa oma keho. Näin lapsi saa tärkeän viestin rauhasta sinulta ja oppii, että kantovälineen kyydissä voikin olla ihan mukavaa. Vaikka aluksi hieman itkettää ja rimpuillaan, meno saattaakin helpottua muutamassa minuutissa, kun yhdessä rauhoitutaan ja päästään liikkeelle.

2. Jätä lapsen kädet kantovälineen ulkopuolelle

Jos vauva kannattelee jo päätään ja niskaansa, voi vauvan käsien antaa jäädä kantovälineen yläreunan ulkopuolelle. Tämä antaa lapselle enemmän liikkumavaraa ja mahdollisuuden liikuttaa ylävartaloaan, jolloin lapsi saattaa tuntea, että hänen vapauttaan ei rajoiteta liikaa kantovälineessä. Kantoliinan kanssa tämä on suht helppoa tehdä, mutta kantorepuilla saattaa tulla paneelin korkeus vastaan. Neliöliinoissa taas voi säätää paneelin korkeutta kääntämällä paneelia vyötäröhihnan ympäri kerran tai pari. 


3. Kokeile lonkalla kantamista

Monesti vanhemmat pohtivat, auttaisiko kasvot menosuuntaan kantaminen lapsen viihtymisongelmiin, mutta usein tätä kantoasentoa suositellaan vasta isomman lapsen kanssa käytettäväksi noin 5-6 kuukauden iästä eteenpäin. Pienemmän vauvan kanssa lonkalla kantaminen voi olla parempi ratkaisu. Lonkalla kantaminen on hyvä ratkaisu siinä vaiheessa, kun vauva haluaa nähdä ympärilleen, mutta on vielä niin pieni, että tarvitsee kannettaessa tukea vartalolleen sekä kantajan turvaa.

Lonkalla kantaminen tarjoaa lapselle laajan näkökentän maailmaan ja loistavan mahdollisuuden nimenomaan kuikuiluun.

Päätä ja ylävartaloaan kääntämällä lapsi näkee ympärilleen lonkalta huomattavasti paremmin kuin masu masua vasten kannettuna. Lonkalla kantaminen sopii hyvin etenkin lyhyille kantomatkoille esimerkiksi kaupungilla liikkuessa, kauppareissuilla, automatkoilla ja kotona puuhastellessa, kun lapsi haluaa olla hetken sylissä. Hyvä puoli on, että lapsella säilyy koko ajan myös mahdollisuus ottaa katsekontakti kantajaan ja painaa päänsä kantajan suojiin niin halutessaan.

Lonkalla voi kantaa jo pientäkin vauvaa, mutta sujuvasti myös isompaa taaperoa. Lonkalla kantaminen onnistuu erityisen hyvin rengasliinalla, kudotulla kantoliinalla erilaisilla lonkkasidonnoilla ja joillakin kantorepuilla. Myös neliöliinalla voi kantaa lonkalla.

 

4. Kokeile selkäpuolella kantamista

Selkäpuolella kantaminen toimii usein myös hyvänä ratkaisuna lapselle, joka haluaa nähdä enemmän ympärilleen. Lisäksi monet imettävät äidit ovat kokeneet saaneensa helpotusta arkeen selkäpuolella kantamisesta, jos etupuolella kannettaessa vauva häiriintyy koko ajan ”tarjolla olevasta” ruokavarannosta. Selkäkyytiin vauva saattaakin rauhoittua nukkumaan rauhalliset päiväunet, vaikka etupuolelle rauhoittuminen tuntuisi hankalalta. Selkäpuolella kannettaessa on myös se hyvä puoli, että kantaja saa ihan eri tavalla omat kädet vapaiksi kuin kyytiläisen ollessa etupuolella tai lonkalla.

Selkäkyytiin voi periaatteessa laittaa jo pienenkin vauvan, kunhan selässä kantaminen tuntuu itsestä hyvältä ja turvalliselta ja kantamisen tekniikka on hallussa. Suosittelemme lämmöllä asiantuntevaa opastusta sekä perusteellista harjoittelua ennen vauvan selkäkyytiin laittamista. Vauvan kantamiseen selkäpuolella soveltuu kudottu kantoliina, sillä sen avulla vauvan saa nostettua korkealle selkään turvallisella ”kermakakkumetodilla”. Oikeastaan hyvänä nyrkkisääntönä voikin pitää, että mitä pienempi vauva, sitä korkeammalla selässä vauvaa tulee kantaa. Näin pientä vauvaa pystyy tarkkailemaan jatkuvasti kantamisen ajan.

Suosittelemme lämmöllä asiantuntevaa opastusta sekä perusteellista harjoittelua ennen vauvan selkäkyytiin laittamista.

Kantorepulla voit alkaa kantaa lasta selkäpuolella suunnilleen samoihin aikoihin, kun lapsen voi laittaa itsekseen syöttötuoliin istumaan. Lapsen tulisi siis osata kannatella itseään hyvin istuvassa pystyasennossa. Kantorepulla saattaa olla hankalampaa saada lasta korkealle selässä. Jos lasta kantaa kovin alhaalla selkäpuolella, ei lapsi näe sen enempää kuin etupuoleltakaan, sillä kantajan selkä peittää näkökentän. Sen sijaan korkealla selässä kannettuna, lapsi näkee kantajan olan yli kaiken saman, mitä kantajakin näkee. Jos haluat lapsen ylemmäs selässä, voit kokeilla asettaa repun vyötäröhihnan jopa oman rinnan korkeudelle.


5. Kokeile kasvot kantajasta poispäin kantamista

Joillekin lapsille se ainoa toimiva homma on kantaminen siten, että lapsi saa olla kasvot kantajasta poispäin eli katsella menosuuntaan. Tämä kantoasento sopii hieman isommalle vauvalle, joka osaa jo kannatella päätään tukevasti pystyasennossa eli yleensä noin 5-6 kuukauden ikäisestä eteenpäin. Tähän kantoasentoon kannattaa totutella aluksi rauhallisessa ympäristössä esimerkiksi kotioloissa. Lapset ovat yksilöitä sen suhteen, miten he kokevat kantamisen kasvot menosuuntaan, joten tarkkaile siis vauvaasi ja käännä lapsi taas itseesi päin, kun hän väsyy katselemaan ympäristöään. Huomaathan, että kasvot kantajasta poispäin ei ole vauvallle sopiva asento nukkumiseen.

Lapset ovat erilaisia sen suhteen, miten he kokevat kantamisen kasvot menosuuntaan, joten tarkkaile siis vauvaasi ja käännä lapsi taas itseesi päin, kun hän väsyy katselemaan ympäristöään.

Me Ipanaisella suosittelemme kasvot kantajasta poispäin kantamiseen esimerkiksi Tula Explore kantoreppua. Tula Explore kantorepun ainutlaatuinen, kulhomainen ja säädeltävä istuinosa mahdollistaa lapsen ergonomisesti optimaalisen asennon kaikissa kantotilanteissa: kasvot kantajaa kohti kannettaessa, kasvot menosuuntaan kannettaessa sekä selässä kantaessa. Repun panelin leveyttä on helppo säätää lapsen iästä ja valitusta kantamisasennosta riippuen.

Lue lisää: Voinko kantaa lasta kasvot menosuuntaan?